Kuin
maankuorta kohti paiskautuvana, liekehtivänä tähtenä ratkaisu leimahti
mielessäni. Tapan itseni, tuosta vain, leikkaan kaulavaltimon auki ja heitän
pullon järveen. Siinähän sitten selittävät poliiseille, miten olen hakatun
näköisenä ja kurkku viillettynä kupsahtanut koivunkylkeen. Tunsin kasvoni
venyvän hymyyn ja kohotin repaleisen pullon kaulaani vasten, hieroin ja hain
oikeaa kohtaa, kunnes tunsin sydämenlyöntien tykyttävän terävän reunan alla.
Painoin ja tunsin, kuinka lämmin virta pakeni olkapäälleni ja levisi
rinnalleni.
Moikka.
Pullo
putosi kädestäni aluskasvillisuuden sekaan. Ja ennen kuin ehdin sanoa mitään,
ilkialaston Sari oli istunut vierelleni ja painautunut olkapäätäni vasten. Hän
istui hetken hiljaa, katse vaelteli jonnekin kaukaisuuteen. Sitten hän huokaisi
muutaman kerran lannistuneesti ja sanoi:
Nussi mua.
- Novellista Kesäkuun kuudes päivä