perjantai 10. huhtikuuta 2015

Julkaistu: Kuiskaus pimeässä 1/2015


Eräät käyttävät kaikki voimansa alkuvaiheessa eivätkä saata mitään päätökseen. He ovat häilyväisiä: keksivät, mutta eivät jatka. He eivät ikinä saa kiitosta, sillä he eivät pyri mihinkään vaan lopettavat alkuunsa. - Baltasar Gracián

Niin se aika lentää, vaikka ei ole alkuunkaan hauskaa. Kuiskaus pimeässä -lehden vuonna 2013 ilmestyneen kakkosnumeron lopussa todetaan pontevasti, että "Kuiskaus pimeässä 2014 on tällä hetkellä jo ideoinnin ja suunnittelun alla." Kaipa se olikin, mutta sitten tuli... no, jumalattoman pitkiä viestiketjuja, mihinkään johtamattomia kokouksia, hedelmätöntä säätämistä ja purskahtelevaa vittuilua. Kaiken tuon lopputulemana Lovecraft-seuraa listittiin ja elvytettiin sellaisella tahdilla, että Herbert Westkin olisi hengästynyt.

Vuodenvaihteen tienoilla seurassa tapahtui kuitenkin jotakin sellaista, jonka seurauksena vanha kunnon Herbert voitiin laittaa hetkeksi ansiosidonnaiselle. Uuden puheenjohtajan ja muutenkin uudistuneen tekijäporukan myötä asiat alkoivat viimeinkin mennä siihen suuntaan, että seuran toiminta oli muutakin kuin pitkitetty kriisipalaveri. Kouriintuntuva todiste tästä on Kuiskaus pimeässä 1/2015.

En edes yritä väittää, että Kuiskauksen kolmosnumero vastaisi niitä odotuksia, joita minulla sen suhteen oli. Minun käsitykseni oli se, että kakkosnumerossa oli itse teossa toimiva sapluuna sille, mitä Kuiskauksen tulisi olla. Tuota sapluunaa mittapuuna käyttäen käsillä oleva lehti on sekä kapea että köykäinen. Taas toisaalta on hyvä muistaa se, että kakkos- ja kolmosnumeroiden välillä ei ole mitään sen merkityksellisempää jatkumoa. Kun sekä  lehden päätoimittaja että myöhemmin osa vanhoista aktiiveista päätti suunnata pääasiallisen fokuksensa Kuolleen silmät -lehteen, niin muutos - tai ehkä paremminkin katkos - oli väistämätön. Tässä mielessä kritiikkini ydin on omien subjektiivisten odotuksien täyttämättömyys, eikä niinkään mikään objektiivinen tuomio lehden yleisestä tasosta.

Oli miten oli, lehden nykyinen toimituskunta on varmasti kiitoksensa ansainnut. Ensiksi tietenkin siitä, että he onnistuivat against all odds muotoamaan kaaoksesta esiin kouriintuntuvan painotuotteen, ja toisekseen siitä, että tuo painotuote taitaa olla yksi vaikuttavimmista mitä vuoden alkupuoliskolla on käpäliin päätynyt. Tässä mielessä Kuiskaus pimeässä -lehden tulevaisuus näyttää vähintäänkin lupaavalta.  

Tilaa lehti: täältä.