He ansaitsivatkin kuolla (kritiikki)

Kirjoitin kirjallisuus- ja kulttuurilehti Säröön (42/2020) kritiikin Timo Teräsahjon pienoisromaanista He Ansaitsivatkin kuolla.

Särö löytynee melko monen kirjaston hyllystä, mutta jos haluaa hankkia oman kappaleen, niin se onnistuu: Täällä. 

Särön Facebook-sivu löytyy: Täältä.

Uusi arvostelu

Teos Suomalaisia pahan mielen tarinoita koostuu kahdestatoista eri pituisesta kertomuksesta. Tarinoista, jotka vievät lukijan matkalle hyytäviin äärimmäisyyksiin, riippuvuuksien, mielen sairauksien sekä perustavanlaatuisen pahuuden alkulähteille. Pahuuden, johon eläinlajeista vain ihminen kykenee.

Marko Keckman oli julkaissut erinomaisen terävän ja ansioituneen arvostelun Suomalaisista pahan mielen tarinoista.

Lue arvostelu kokonaisuudessaan: Täällä.

Sanomalehti Karjalaisessa

Äidinkielen tunneilla ja ylioppilaskirjoituksissa istuneet muistavat vaaran kirjoittaa otsikon
vierestä. Joensuulainen Harri Linnera ei tähän sorru esikoisnovellikokoelmassaan. Suomalaisia
pahan mielen tarinoita kertoo juuri aiheestaan.

Sanomalehti Karjalainen julkaisi melkein aukeaman verran pahan mielen asiaa.

Jutun digiversio luettavissa: Täällä. 

Suomen Kuvalehdessä

Suomalaisia pahan mielen tarinoita on harvinaisen hurja kirja. Ja ehdottoman omanlaisensa.

Suomen Kuvalehden tuoreessa numerossa on uusia rikoskirjailijoita esittelevä artikkeli, jossa on käsitelty myös Suomalaisia pahan mielen tarinoita - ja vieläpä varsin kannustavaan sävyyn.

 Lue artikkelin digiversio: Täällä. 

Suomalaisia pahan mielen tarinoita: VI tekstinäyte

Ilmavirran mukana havisevat tapetinrepaleet saavat seinät näyttämään eläviltä. Kaikki muu onkin kuollutta. Kuihtuneet kukat, kellertävät kaupunkilehdet, hometäpläiset pizzalaatikot. Kuolleelta löyhkää ja näyttää asukaskin, vaikkei sitä olekaan, ei ihan.  

»Mitä vittuu te paskakytät täällä taas teette!?»

»Tuli soitto melusta», vastaan, »haittaako, jos vilkaisen hieman ympärilleni?»

»Vittu, aivan sama mulle.» 

Pyyhkäisen kengälläni roskakasan sivuun makuuhuoneen oven edestä ja astun sisään. Pullo kolahtaa lattialle selkäni takana, sohvan jouset narahtavat.

»Hei paskalakki, mihin aikaan te laskette Mirjamin pihalle?»

»Mirjamin?» pysähdyn sijoilleni, »eihän se ole ollut meillä kahteen viikkoon.»

Jääkaapin ovi aukeaa, pullo sihahtaa auki. Mustuneen peiton alla lepäävä hahmo ei nouse aamuoluelle. Ei enää.

- Novelli Ohennettu rakkaus

Suomalaisia pahan mielen tarinoita: V tekstinäyte

Kadut jakavat lahjojaan, pameja ja mehukkaita filttereitä. Puolikas kalja sieltä, Gambinan pohjat tuolta. Elämä hymyilee minulle ja Millalle. Viimeinkin.

Työnjako tarvitaan perheessäkin. Milla huolehtii huushollista, minä metsästän ja keräilen. Mikko otettiin huostaan viime jouluna. Ei sovi kirkkaat viinat minulle.

Päivä taittuu iltaan, broilerifileet kylmäävät kylkeä povitaskussa, butaanipurkit kolisevat kassissa, rystysistä tiputtelee verta. Turha tulla selittämään, vittu, ei ole Milla myynyt persettään kävelykadulla.

Lasken aarteet lattialle. Oma koti kullan kallis. Sihautan butaania suuhuni ja hengitän syvään, lämmin tunne leviää keuhkoista ympäriinsä, korvissa humisee. Haukkaan palasen makkaraleivästä. Kyllä rakastava vaimo muistaa. En aio suuttua edes homepilkuista.

Butaani panettaa. Painaudun Millaa vasten. Hänen perseensä on kylmä, on ollut jo viikon.

- Novelli Perheenpää

Tuore arvostelu

Kun olisin tiennyt mihin itseni laitoin, kun kustantajalta tämän kirjan pyysin arvioitavaksi. Kirja on nimensä mukaisesti täynnä tarinoita, jotka eivät lopu toivoon tai ajatukseen valoisammasta tulevaisuudesta. Ne loppuvat jätekasaan, maan alle, vankilaan tai haisevaan loukkoon.

Lue koko arvostelu: Täällä.

Kirja on edelleen tilattavissa: Täältä.