Tyrymä-lehden ensimmäinen numero kolahti postilaatikkoon jo maanantaina. Täytyy sanoa, että ihailen suuresti sitä intensiteettiä ja tehokkuutta, jolla lehden toimituskunta repäisi projektin muutamassa kuukaudessa maaliin saakka.
Itseltäni mukana on proosaruno Fenrir, joka on julkaistu aiemmin Kuolleen silmät -lehden ensimmäisessä numerossa, ja lyhyt novelli Yksinäisen huvituksia. Näistä ensin mainittu on saatu paperille virheettömästi, kun taas jälkimmäiseen on ilmestynyt ylimääräinen kappalejako ja kadonnut kursivointi yhdestä kirjan nimestä. Varsin vaatimattomia virheitä, kun huomioi sen, miten kireällä aikataululla lehti valmistui.
Sisällön puolesta Tyrymässä on tyylikäs perusjaottelu: puheenvuorot, novellit ja runot, ihmiset ja kuvitus. Tämä toimii todella hyvin, vaikka luiden päällä saisikin olla hieman reilummin lihaa. Olen kuitenkin varma, että mainittu seikka korjautuu tulevissa numeroissa.
Erinomaisen myönteistä lehdessä on vahva paikallistunne ja paikallisen tekemisen esitteleminen. Tämän myötä omaankin haaviin päätyi muutama toimija, joiden olemassaolosta en ole aikaisemmin tiennyt ollenkaan. Tässä mielessä voidaan sanoa, että Tyrymä toteuttaa hienosti tehtävänsä uusia kulmia avaavana ja uusia ajatuksia virittelevänä pienlehtenä.
Kirjoittajan kulmasta nähtynä ja koettuna Tyrymän ensimmäiseen numeroon osallistuminen oli kaikin puolin myönteinen kokemus. Näin ollen toivonkin, että yhteistyö jatkuisi tulevaisuudessakin.
Lisätietoa Oulu Dungeonin toiminnasta: täältä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti