Kuin maankuorta kohti paiskautuvana, liekehtivänä tähtenä ratkaisu leimahti mielessäni. Tapan itseni, tuosta vain, leikkaan kaulavaltimon auki ja heitän pullon järveen. Siinähän sitten selittävät poliiseille, miten olen hakatun näköisenä ja kurkku viillettynä kupsahtanut koivunkylkeen. Tunsin kasvoni venyvän hymyyn ja kohotin repaleisen pullon kaulaani vasten, hieroin ja hain oikeaa kohtaa, kunnes tunsin sydämenlyöntien tykyttävän terävän reunan alla. Painoin ja tunsin, kuinka lämmin virta pakeni olkapäälleni ja levisi rinnalleni.
Moikka.
Pullo putosi kädestäni aluskasvillisuuden sekaan. Ja ennen kuin ehdin sanoa mitään, ilkialaston Sari oli istunut vierelleni ja painautunut olkapäätäni vasten. Hän istui hetken hiljaa, katse vaelteli jonnekin kaukaisuuteen. Sitten hän huokaisi muutaman kerran lannistuneesti ja sanoi:
Nussi mua.
- Novellista Kesäkuun kuudes päivä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti